Olen lomalla
kirjoittamisesta. Viides rikosromaanini on koelukukierroksella, ja sen kustannustoimitus
jatkuu elokuun alussa. Jouten en tietenkään osaa olla, eli olen tehnyt
maalausremonttia sekä ylä- että alakerrassa.
Loma näkyy
lähinnä siinä miten käytän luppoajat. Eräänäkin aamuna istuin aamuteen ajan
pihalla neulomassa. Yleensähän syön aamujugurtin ja -murot seisaaltani samalla
kun laitan edellisen illan astiat kaappiin, annan ruokaa koirille (ja kissalle,
jos hän suvaitsee ilmaantua patéelleen), pistän pesukoneen pyörimään, kastelen
janoisimmat pihakasvit, putsaan jääkaapin ja pakastimen ovet maitotahroista,
pistän lankoja värjäytymään. Teemukillisen aikana samat askareet jatkuvat,
mutta saatan välillä piipahtaa viemässä roskat tai imuroimassa jonkin tilan tai
huuhtelemassa värjätyt langat naapurin vesialtaalla, missä vielä juoksee vettä.
”Sinun pitää koko
ajan suorittaa”, sanoi perheystävä, kun kerroin neulovani samalla kun
juttelemme Whatsappin kautta. Totta varmaan. ”Olet hyperaktiivi”, väittää
Carlos, jota taitaa välillä harmittaa kun en pysähdy hetkeksikään, paitsi
kirjoittaessani. Olen supernainen, joka sunnuntailounaaksi tekee kolme
pellillistä pizzaa from scratch, siinä sivussa melko työlään kuivakakun
ja tähtianiksella maustetun vaniljakastikkeen, lopuksi vielä pyöräyttää
syömisen ohessa pari pellillistä sämpylöitä muiden pyöritellessä silmiään. Onhan
se rasittavaa katsella. Vuorosunnuntaisin sentään haetaan valmis ruoka marketista. Sitä
odotellessa haahuilen keittiössä ja ihmettelen mihin sitä ryhtyisi. Pesaisen sitten
vaikka alakerran kylpyhuoneen. Ja jos virtaa ja aikaa riittää, jatkan
yläkerrassa.
Mutta lomalla
olen, ja yhtenä iltapäivänä istuin pihan perällä ihan vain neulomassa
odotellessani maalin kuivumista. ”Minä olen lomalla”, hihkaisin Carlosille,
joka tuli hakemaan jotain työkalua pihakatoksen alta. Hän hymyili
rohkaisevasti. Ajatteli varmaan, ettei tuo kauaa tuossa pysy. Pöh. Kyllä minä
osaan relata, eräänäkin iltana menin riippumattoon lukemaan. Vieläpä lastenkirjaa.
Olin siinä niin kauan kunnes tuli kylmä ja aika ryhtyä illallisen laittoon. Puoli
tuntia tai jotain.
Loma jatkuu. Ehkä jonain päivänä repäisen ja otan kissan kanssa päiväunet. Seuraavaksi tartun kuitenkin taas maalitelaan.
Kuvissa kukkia ja ahkeria ötököitä.