Arvoton (ilm. 3/2023)
Anu Patrakka kirjoittaa sangen eläytyvästi, henkilöitä ja kulttuurieroja ymmärtäen."
"Ehkä eniten pidän siitä, että Patrakan kirjoissa ei sada räntää vaakatasossa, eikä elämää varjosta ikuinen kaamos. Vaikka kirjasta ei rankkoja aiheita puutu, on kaikki pikkuisen siedettävämpää kun voi kuvitella Portugalin auringon paistamaan taustalle."
Näkökulmavaihdoksilla seurataan tapahtumia mukavan monipuolisesti, ja Patrakka myös johtaa lukijaa ovelasti harhaan useassa kohtaa. Kaikki ei ole ihan sitä, miltä ensin näyttää.
Lisää kommentteja: Suomalainen.com ja Instagramissa #anupatrakka
Katumuksen kallio (ilm. 1/2022)
"Itse olin jo varma loppuratkaisusta, mutta pieleen meni minun arvaukseni, niin yllätyksellinen loppuratkaisu oli."
"Henkilöhahmot ovat yksilöitä iloineen ja suruineen, ja kaikki tuntuvat yhtä tärkeiltä. Esimerkiksi tässä kirjassa seurakunnan papit eivät ole yhtenäinen joukko, vaan heistä nostetaan esiin heidän ominaisuuksiaan ja historiaansa. Kaikista hahmoista opitaan enemmän kuin pintaraapaisu, minkä vuoksi Patrakan tarinat ovat hyvin inhimillisiä ja lähelle tulevia."
Häpeän aukio (ilm. 2/2021)
"Vaikka minulla ei ole juurikaan omakohtaista kokemusta (naisten) alkoholismista, Mafaldan elämään, tunteisiin ja näköalattomuuteen oli helppo samaistua. Patrakka käsittelee hahmoa tavattomalla lempeydellä ja inhimillisyydellä."
"Peräänkuulutan usein tarinaan enemmän tapahtumia ja toimintaa, mutta joihinkin dekkareihin ne eivät sovi. Patrakan dekkarit ovat juuri sellaisia. Viipyilevä elämä näennäisen rauhallisessa portugalilaisessa pikkukaupungissa saa oman mielikuvituksen liikkeelle.
Murhien arvoitusta keritään auki maltilla. Patrakka kirjoittaa paitsi sopivan viileästi ja etäältä, myös monin silmäparein ja aikatasoin. Jo muutamallakin lyhyellä lapsuuden takaumalla hän yhdistää kuvaan hivenen syvempiä ulottuvuuksia. Jokaisen ihmisen polulta löytyvät hänen motiivinsa.
Anu Patrakka on mestari tunnelman luomisessa. Kun olin lukenut kirjasta vain muutaman sivun, Fernandon vaalitilaisuuden tunnelma makuineen ja tuoksuineen imaisi minut täysin mukaansa. Ja sitten se olikin pelkkää menoa.
Anu Patrakan Portugaliin sijoittuvat dekkarit ovat erinomaisia nojatuolimatkaan (ja paikkojen googlailuun).
Päähenkilöt ovat sympaattisia ja heidän yksityiselämästään kerrottiin sopivasti, ei liian paljon - eikä liian vähän. Pidin pienistä huumoripläjäyksistä, joita on etenkin vanhuksen kuvailuissa ja toimissa.
Kirjarouvan elämää 11.3.2020
Patrakan vahvuus on kiinnostavan ja taitavasti punotun juonen ohella vaivattomasti eteenpäin soljuva teksti ja sujuva dialogi. Autenttiset Porton kuvaukset lisäävät kirjan kiinnostuvuutta.
Kirjojen kuisketta 7.2.2020
Vaikka esiin nousevat rikokset ovat raakoja, kirjailija ei sorru mässäilemään niillä. Teksti on toteavaa ja rikokset kuvataan lähinnä jälkikäteen, tutkinnan edetessä. Kirjan henkilögalleria on virkistävä sekoitus eri ikäryhmiä.
Sanapari 26.1.2020
Syyllisyyden ranta
Kirjan kieli on kaikkineen hyvää. Sitä on ilo
lukea. Jännitystä dekkari rakentaa hienovaraisesti. Lukija ei voi arvata, kuka
leikissä kuolee vai kuoleeko kukaan. Se koukuttaa ahmimaan kirjan nopeasti
loppuun.
Pidin paljon tästä kirjassa. Kirjassa on
kaikki kohdallaan, juoni, henkilögalleria, kirjoitustyyli, portugalilaisuus ja
ennen kaikkea se ote, joka Patrakalla on tunnelman luomisessa. Teksti on
sujuvaa, soljuvaa ja vaivatonta lukea. Lopputuloksena on tiheätunnelmainen ja
yllätyksellinen psykologinen trilleri, joka nostaa Anu Patrakan eittämättä
suomalaisten naisdekkaristien kärkinimien joukkoon.
Kirjojen kuisketta 22.2.2019
Kirjan alussa päähenkilö Rafaelin ruumis
löytyy pienestä kalastajakylästä. Takaumina kerrottu tarina punoo Rafaelin
elämästä yllättävän rikosromaanin. Se tempaa mukaansa nojatuolimatkalle Portugalin
eksoottisiin makumaailmoihin ja maisemiin.
Seura 21.4.2019
Viihdyttävän psykologisen jännärin parasta
antia ovat autenttiset tuokiokuvat Portugalista, jotka nostattavat veden
kielelle ja aiheuttavat akuutin matkakuumeen.
Me Naiset 7.3.2019
Lukijana on helppo sujahtaa mukaan
tapahtumiin, olla osa tapahtumapaikkaa, istua kahvilan sivupöydässä tai
poliisilaitoksella jonkun huoneen nurkassa.
Kirja ei sisällä vain ahdistavaa rikoskuvausta
vaan myös herkin siveltimin vedettyjä pittoreskeja viivähdyksiä
luonnonhelmassa, hellyttäviä ihmistenvälisiä hetkiä ja erinomaisen
tunnelmallisia illalliskohtauksia ihanine alueellisine viineineen. Asioiden ja
ilmiöiden tarkastelussa hänen näkövinkkelinsä on yllättävä ja tuore.
Sanataiteellisesta osaamisesta kertovat luistavat lauseet, omaperäiset ilmaisut
ja persoonallinen kuvakieli.
Juoni piti otteessaan. Oli puskettava
eteenpäin ja saatava tietää mitä tässä oikein oli meneillään ja kuka oli
syyllinen. Useita epäilin, vaan eivätpä olleet syyllisiä. Ratkaisu pamahti
ennalta arvaamatta.
Lukija viedään henkilöiden ajatuksiin,
arveluihin ja sisäisiin tuntoihin.
Patrakka kuvaa pienen vuoristokyl än arkea juurevasti, näyttäen varsinkin kylän miesten patriarkaalisen omistushalun ja mustasukkaisuuden.
Mukavan yllättävästi etenevä, matkakuumetta
nostattava tarina, jossa on perinteiseen tapaan niin romantiikkaa kuin
jännitystäkin, molemmat sopivasti annosteltuna kieron ihmisluonteen kuvaamisen
lomassa.
Mutta niin palasista muodostuu pikku hiljaa
kokonaisuus, yllättävä kokonaisuus, varmasti sellainen, jota lukija ei osannut
arvata etukäteen.
Patrakan kirjoitustyyli on selkeää,
kikkailematonta, loppuun asti mietittyä, siihen on panostettu.
Lopussa oli pieni yllätys, mutta kirja oli
ihanan mukaansa vetävä ja niin sanotusti perinteinen dekkari, jossa poliisi
selvittää rikosta ja jossa ei pohjoismaiseen tyyliin mässäillä itse rikoksella.
Dona Constancan elämäntarina oli kekseliäs, ja
myös naapurissa asuvan Filomenan kohtalo keski-ikäisen narkkaripojan
asuinkumppanina kosketti.
Mikä tärkeintä, syyllistä en osannut arvata
enkä motiiviakaan.
Huomenna sinä kuolet
Esikoiskirjailijaksi Patrakan kieli on
erinomaisen moninaista ja rikasta, erityisesti portugalilaisen maiseman ja
elämänmenon kuvailu on tarkkanäköistä ja elävää.
…Portugaliin sijoittuva dekkari toimii
virkistävänä nojatuolimatkana ulkomailla.
Uusimaa
Kirja on kirjoitettu erittäin sujuvasti, kieli
on kuvailevaa, mukanaan vievää, jopa hersyvää.
Kirjojen kuisketta 16.2.2018
Harvoin koukkuunnun kirjaan heti ensimmäisestä
kappaleesta lähtien, mutta Anu Patrakan rikosromaani Huomenna sinä kuolet
(Myllylahti, 2017) herätti välittömästi hersyvällä kielellään lukemisen ilon.
Mutta ennen kaikkea Patrakan kirjoissa nautin
leppoisasta portugalilaisen elämänmenon, paikkojen, tapojen ja ihmisten
kuvauksesta.
Kirjarikas elämäni 25.8.2018
Aluksi vaikuttaa siltä, että kaikki tuntevat
toisensa, mutta asiat eivät lopulta olekaan sitä, miltä ne näyttävät.
Kirjat kertovat 12.9.2018Puuttuuko luettelosta tekemäsi arvio? Lähetä linkki sähköpostitse anu.patrakka (at) gmail.com. Kiitos!
Luen näitä kirjoja ahmien, portugalin kieliset sanat vain vilahtavat välissä ja portviinin maku saa suussa sulavaksi, olen dekkareiden ystävä, ja kiitän kirjailijaa upeista lukuhetkistä!
VastaaPoistaKiitos Marja F.! Mukava kuulla että kirjat "maistuvat" :-)
PoistaJuu, se on tosi hyvä kun noita portugalin kielisiä ilmauksia on. Yritän kirjoittaa niitä muistiin koska olen muuttamassa Lissaboniin ja kaikki arkikieli kiinostaa :)
VastaaPoistaOlet todella tervetullut ruotsalaisten ja ranskalaisten kirjailijattarien joukkoon! Tsemppiä jatkoo.
Miira