Kuten joskus
taisin kirjoittaa, suosittelen kaikkia matkustavaisia käymään Portossa edes
kerran eläissään. Laajennan tätä vähän: suosittelen kaikkia matkustavaisia
käymään Portugalissa edes kerran eläissään helmikuussa. Listasin hyviä syitä:
1. On tilaa
Helmikuussa turisteja on vähemmän – jopa keskeisillä turistialueilla
on rauhallista ja tilaa liikkua. Juuri minnekään ei tarvitse jonottaa,
etukäteisvaraukset ovat pääsääntöisesti tarpeettomia, ja silti
kulttuuritarjontaakin löytyy kun osaa etsiä. Ravintoloissa ja kahviloissa on hyvin tilaa ja palvelu pelaa tehokkaasti ja ystävällisesti.
2. On edullista
Turistisesongin ulkopuolella useimmissa hotelleissa on selkeästi edullisempi hintataso kuin vilkkaimpaan aikaan heinä- ja elokuussa. Ravintolat houkuttelevat asiakkaita
edullisilla aterioilla. Auton voi vuokrata tarjoushintaan ja lähteä
tutustumaan lähitienoisiin. Alennusmyynnit ovat loppusuoralla, ja lukuisista
vaatekaupoista voi tehdä niin hyviä löytöjä, että jopa shoppailua inhoava
innostuu. Metromatkan päässä Portosta on iso outlet-ostoskeskus, jossa
normaalistikin myydään merkkituotteita huomattavasti ns. kaupunkihintaa
edullisemmin. Sitten kun siellä pistetään alennusmyynnit pystyyn – voi sitä
himoshoppaajan hurmiota.
3. Luomuvalohoitoa
Vielä ei
ole bikini-ilmat, mutta aivan oiva keli kaupunkilomailuun. Kun valitsee
hotellin, jossa on lämmitys, ei ole mitään hätää. Kevyellä talvitakilla pärjää,
auringossa päiväsaikaan sekin on monesti liikaa. Joskus tietysti sataakin,
mutta hyvin harvoin monena päivänä peräkkäin tai koko päivää. Lomailu talvella
on omalla tavallaan leppoisampaa, kun ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa
siitä, ettei loju rannalla imemässä D-vitamiinia koko kropallaan, että pärjäisi siihen saakka kunnes sitä on saatavilla Suomessakin.
Helmikuussa Suomessa talvi pitää vielä tiukasti otteessaan, mutta
Portugalissa päivät ovat pidentyneet huomattavasti.
Talvella valo on kirkkaampaa, vahvempaa, ja auringonlaskut ovat näyttävämpiä
kuin kesällä. Herätyskelloa ei tarvitse, sen kun jättää illalla kaihtimet raolleen, ja voi nauttia luomuherätyksestä aamun alkaessa sarastaa. Lounaan voi nauttia ulkona tuulensuojaisessa
paikassa ja kahvit juoda viipyillen kahvilassa, ja nostaa nenun kohti sitä
kirkasta taivaankappaletta, joka saa energian virtaamaan talvihorroksen jälkeen.
4. Karnevaalit
Karnevaaleja ei vietetä pelkästään Brasiliassa, vaan monissa vanhankin mantereen kaupungeissa sillä on pitkä perinne. Juhlia, kulkueita, naamiaisia, ties mitä. Sekaan vaan!
Kun ensimmäisen kerran näin valkoisten kukkien valtaaman magnoliapuun,
keskellä talvea, silmäni levisivät lautasen kokoisiksi ja taisin huudahtaa ääneen ihastuksesta. En
ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Siitä lähtien minulla on
ollut suorastaan nälkä nähdä niitä lisää, aina uudelleen joka vuosi.
Magnoliassa on jotain hentoa ja sitkeää – hauras kukka herää eloon kylmien öiden uhalla, kun lehdet vielä uinuvat silmuissaan.
Nyt magnoliat ovat jälleen aloittelemassa kukintaansa, ja lämpimissä
paikoissa puut ovat jo täysin kukkien vallassa. En ehkä pääse näkemään niiden
kukintaa loppuun saakka, sillä lähden käymään Suomessa. Reilun viikon aikana
pitää hankkia uusi passi, hakea pankkikortit vanhenevien tilalle, uusia
lääkereseptit, käydä verotoimistossa. Luvassa on siis aikamoista juoksua
paikasta toiseen. Mukavaa on kuitenkin päästä viettämään aikaa perheen kanssa
ja tavata ystäviä. Matkalaukkuun on pakattu lämpimiä vaatteita, mukaan lukien
kaksi paria villalapasia ja korvaläpät. Luulen, että voi tuntua oudolta mennä aamulla suihkuun lämpimässä kylpyhuoneessa. Palaan reissusta varmaan keskuslämmityksellä pilalle hemmoteltuna!
Kävin tänään asioilla kaupungilla, muun muassa ottamassa passikuvat. Valokuvaaja jutteli kanssani pitkän aikaa maan taloudellisesta tilasta, poliitikoista, perheestään. Selitti minulle joitakin sanoja, joita en ymmärtänyt. Kyseli vielä, ovatko suomalaiset yhtä kovia puhumaan vieraiden kanssa kuin mitä portugalilaiset ovat.
Jatkoin siitä matkaani postitoimistoon kirkkaassa auringonpaisteessa ja huomasin, että minulla on jo ikävä takaisin tänne, ennen kuin olen ehtinyt edes lähteä matkaan. Minulla on niin monen monta hyvää syytä elää täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti