Myrskyä uutisissa

TV-uutisissa näytettiin kuvia Trás-os-Montesin alueelta Boticasin kaupungista, jossa kävin parisen viikkoa sitten. Siellä oli maa valkoisena lumesta, ja maisema näytti kovin suomalaiselta. Koulut oli pistetty kiinni, ja kunta toimitti lämmintä ruokaa ikäihmisten koteihin. Myös Serra da Estrelan vuoristossa satoi lunta, ja 1000 metrin korkeudessa sijaitsevassa Guardan kaupungissa tuskailtiin teiden aurausten kanssa. Kuulostaa jotenkin tutulta.

Reilu viikko sitten Portugalin yli pyyhkäisi kova myrsky, jonka aikana tuuli pahimmoillaan puhalsi 130 kilometriä tunnissa. Se katkoi puita ja sähkölinjoja, repi kasvihuoneiden muovipäällysteitä ja lennätti punasavisia kattotiiliä kaduille. Myrskyn jälkeen oli 100 000 asukasta ilman sähköä, ja viikkoa myöhemmin oli edelleen satoja talouksia ilman valoa, luz, kuten täällä sähköä kutsutaan.  

Lauantai-iltapäivästä oli rantapromenadilla hyvin autiota. Siellä näytti olevan vain yksi hullu suomalaisnainen valokuvaamassa tyrskyjä, ja yksi yhtä hullu pyöräilijä ottamassa tanakasta myötätuulesta hyvän vauhdin vanhalle fillarilleen. Tuuli lennätti hiekkaa kadulle, metrien päähän muureilla suojatusta rannasta, ja karkea hiekka pisteli kasvoihin neulojen lailla.

Myrskyn vielä myllätessä näin kaupungintalon edustalla olevalla aukiolla tuulen repineen isosta havupuusta vahvoja oksia, jotka rojottivat maassa. Parin tunnin kuluttua kävelin samasta paikasta ohi uudestaan, tarkoituksena ottaa pari kuvaa. Oksat oli jo siivottu pois. Pari päivää myöhemmin, uuden myrskyn jälkeen, oli palokunta tikasauton kanssa katsastamassa puun kuntoa ja karsimassa oksia. Aukio lakaistiin, ja nyt on paikat siistinä.

Portugalilaiset sanovat olevansa tehottomia. Ei se aina pidä paikkaansa.

Kun tänne tultuani tilasin nettiyhteyden, toimitusajaksi kerrottiin viikko. Kolme päivää tilauksesta, lauantaiaamuna, asentaja kuitenkin soitti ja kysyi olenko kotona. Hän voisi tulla 15 minuutin kuluttua. Asennukseen meni sitten toinen vartti, ja ihmettelin kuinka he tekevät töitä lauantaisin. Asentaja sanoi, että he tekevät töitä tarvittaessa myös sunnuntaisin. Jos ei tee, on kymmenen muuta, jotka ovat siihen valmiita.

Suomen uutiset luen netistä, mutta paikalliset uutiset katson tv:stä. Portugalissa on neljä kansallista tv-asemaa, joista kolme näyttää uutisia illallisaikaan, klo 20 alkaen. Uutislähetys kestää tunnin verran mainoskatkoineen ja reportaaseineen. Viime päivien myrskyillä oli se positiivinen vaikutus, että kerrankin uutisissa oli pääaiheena jotain muuta kuin talouskriisiä ja politiikkaa. Talouskriisistä puhutaan niin paljon, että siihen alkaa turtua. Silti se on ikävä tosiasia, jonka kanssa kamppaillaan päivä toisensa jälkeen. Poliitikot eivät ole kovinkaan suuressa suosiossa, ei vaikka heidät on vaaleilla valittu. Jotkut sanovat, että on yhdentekevää ketä äänestää, kun poliitikot kuitenkin ajavat vain omaa etuaan. Sekin kuulostaa jotenkin tutulta.  

Uutislähetyksiä on hyvä kuitenkin seurata, myös kielen oppimisen kannalta. Uutisankkurit puhuvat selvästi, tosin Lissabonin alueen aksentilla. Pääkohdat näytetään myös tekstityksenä, joten yleensä tiedän mistä puhutaan. Parasta on kuitenkin silloin, kun ystäväni Carlos illastaa kanssani. Hän tulkkaa minulle uutisia silloin kun tipahdan kärryiltä, kertoo asioiden taustoista ja selittää vieraita sanoja. Yhdistetty kieli- ja yhteiskuntaopin tunti. Tiedonjanoni lisääntyy sitä enemmän mitä enemmän tietoa ammennan.  

Siinä missä Suomessa uutisten sääosuuteen on satsattu, niin täällä se on läpihuutojuttu. Näytetään vähän karttakuvia ja selostetaan mitä tuleman pitää. Koko hoito on minuutissa ohi. Sää ei ole mikään niin iso asia. Sitä joko sataa tai paistaa tai sekä että. Vasta kunnon talvimyrskyllä on enemmän painoarvoa uutislähetyksessä – tai onnettomuudella, kuten tänään sunnuntaina valitettavasti kävi, linja-auton syöksyttyä ulos tieltä.     

Kohta on aika julkaista tämä kirjoitus ja pistää kone kiinni, sillä on illallis- ja uutisaika. Monet uutislähetykset olen jo nähnyt, mutta en vieläkään ole tottunut siihen, kun lähetyksen lopuksi eräs uutisankkuri toivottaa hyvää illanjatkoa – hitaan silmäniskun kera.