Kevät on tulla kolistellut Portugaliin. Tai
oikeastaan kesä. Tänään on harvinainen, miltei tuuleton päivä. Taivas on puolipilvessä
ja ilma lempeä. Ikkunat ovat levällään, jotta lämmin ilma pääsisi kiviseinien
sisälle. Ne kun lämpenevät aina jälkijunassa.
Kirjoituspöydän ääreltä näen, miten naudat märehtivät
laitumella. Häntä heilahtaa tuon tuosta hätistelemään liian likelle pyrkivää
kärpästä. Ne ovat tulleet lämpimien ilmojen myötäjäisinä.
Talvenviettopaikoiltaan ovat saapuneet myös
pääskyset. Ne sujahtelevat vikkelinä paikoissa, joihin on kerääntynyt
hyönteisiä. Pesät on varmaan jo tehty. Pääskyset eivät paljoa lepäile.
Kävin avaamassa yläterassille vievän oven ja
huomasin, että kohta joutuu varmaan pistämään kaikki luukut kiinni. Läheisestä
metsästä nousee sankka savu. Ei sentään metsäpalo vielä, vaan metsänpohjasta
siivottuja kuivia oksia ja lehtiä poltetaan etteivät ne kesähelteillä syttyisi.
Se on ennaltaehkäisevää toimintaa.
Portugalin huhtikuu on toistaiseksi ollut
vähäsateinen. Jos ilmat jatkuvat tällaisina, joudutaan monessa talossa
jännäämään riittääkö vesi kesän yli. Onhan tällekin kadulle vedetty kunnan
vesijohto, mutta eivät läheskään kaikki ole liittyneet siihen. Vesi on
kallista ja kaivovedellä pärjää kuitenkin suurimman osan vuodesta.
Monelta pellolta on jo niitetty talven heinä
ja seuraavaksi niille kylvetään maissia. Itse päätin tänä vuonna pitää
istutusten kanssa maltillista linjaa. En jaksa kastella. Vesi on painavaa, sehän painaa kilon litralta, eikä
letkua saa joka paikkaan. Myyrätkin mellastavat kasvimaassa, vanharouva
kukkapenkeissä, kitkee joskus rikkaruohojen ohella itäneet kukatkin. Ostin vain
muutaman chilin ja padrão-paprikan taimen
sekä kesäkurpitsoja, ja kylvin avomaankurkkua ja kurpitsaa, loput vihannekset haen
paikalliselta maatilalta. Neljällä-viidellä eurolla saa viikon vihannekset. Ei
tarvitse muuta kuin kantaa ne kotiin.
Paha tapa on joskus ahnehtia tekemistä liikaa.
Asettaa tavoitteet liian korkealle. Sillähän sitä saa kasattua itselleen turhia
paineita. Välillä se tekee ihan hyvää, silloin saa paljon aikaan, mutta välillä
pitää ottaa vähän rennommin ja antaa akkujen latautua. Hyperaktiivi toteuttaa
sen tietenkin tekemällä jotain kivaa. Jotain sellaista mistä pitää. Se ei välttämättä ole kastelukannun kanssa loikkimista tai mopin kanssa mesoamista. Viime
aikoina olen ommellut paljon. Ensin tein tusinan verran kauppakasseja, sitten
tyynynpäällisiä. Ja värjäsin lankoja. Kirjoittamisen ohella, toki.
Näin lämpimänä maanantaipäivänä olo on raukea kuin
laitumen naudalla. Tekisi mieli lötköttää hetki auringossa ja antaa hännän
heilua, jos häntä olisi.
Mutta ei auta. Kanat odottavat makupalojaan –
ne saavat leivänkantteja, riisintähteitä ja vihannesten kuoria pienessä
kipossa. Nähdessään kipon kädessäni yksi kanoista yrittää lentää sen reunalle.
Kirjaimellisesti se siis hyppii silmille. Jos menen aitaukseen ilman kippoa, kanat
yrittävät nokkia helmojani . Ruohot ja maissit ovat ihan out, vain herkkupalat
saavat kanojen koipiin vipinää.
Kanojen luona käytyäni on aika kastella ne
vähät istutukset. Ja tehdä jotain muuta hyödyllistä.
Jälleen ollaan siis kesän kynnyksellä, ja
jotenkin minulla on sellainen olo, että tästä tulee erilainen kesä. Miten, en
tiedä, aika näyttää. Tai saattaahan tästä tulla ihan samanlainen kesä kuin
aiemmista neljästä mitä tällä haavaa on tullut täällä vietettyä. Lämmin, aurinkoinen, touhuntäyteinen, leppoisa. Tuntuu siltä,
että pitäisi asettaa kesälle tavoitteita. Tehdä sitä ja tätä ja käydä siellä
sun täällä. Ihan kuten ennen pakkasi kesälomille kauheasti tekemistä. Kun ei
muulloin jaksanut ja/tai ehtinyt. Nyt pitäisi ehtiä ja jaksaa, mutta
vuorokaudet tuntuvat lyhentyneen tai sitten olen itse tullut hitaammaksi. Viime
kesältäkin on rästejä jäljellä. Tänään on maanantai, ei huvittaisi edes ajatella tekemättömiä töitä, saati sitten että niihin kävisi käsiksi.
Jospa siis aloittaisi siellä kanalassa
käynnistä, toisi sieltä päivän munan, sillä keskimäärin sen verran kolme kanaa
saavat aikaiseksi.
Se on sentään aika paljon vähemmän kuin mitä
itse saan tehtyä.
Kuvat näpäyksiä Aveirosta kuuden vuoden takaa. Kuka tietää, mitä kukat ikkunassa tarkoittavat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti