Auringonkorkeus Etelä-Suomessa tammikuun ensimmäinen päivä klo 14.06. |
Aleksis Kivi pohtii, hiihtäjä hiihtää. |
Jos portugalilaisilta kysytään mikä on tyypillistä
portugalilaista ruokaa, vastausten kirjo vaihtelee laidasta laitaan
asuinpaikasta riippuen, mutta kansallisruokien ykköseksi ui varmasti turska, bacalhau, eri muodoissaan ja cozido á portuguesa (lihamuhennos, jossa
on kaikkea mahdollista siansorkkia ja -korvia myöten). Cozido á portuguesa
kuulostaa ja näyttää arkiselta, mutta on monessa ravintolassa varmaan myydyin
sunnuntailounaan annos silloin kun se listalta löytyy. Voiko sitä sitten
tarjota suomalaisille vieraille on eri asia. En osaa kuvitella sukulaisiani
jäystämässä sitkeää porsaankorvaa kehuen sen herkullisuutta.
Hieno talo, mutta olisiko vähän väärällä paikalla? |
Ulkomaille muuttaessa joutuu ja jopa haluaa integroitua
paikalliseen elämänmenoon. Sulaudutaan joukkoon, vaikka välillä
pistettäisiinkin silmään kuin enkeli heinäsuovassa. Opetellaan paikallinen
kieli, omaksutaan paikalliset tervehdystavat, löydetään uusi lempiruoka. Suomalainen
tausta kuitenkin pulpahtelee välillä pinnalle. Jouluperinteissä, ruisleivän
himossa, aitoudessa ja suorassa puheessa.
Sinitaivas Suomenlinnassa. |
Entinen kotimaa ei silti unohdu. Siellä on sukulaiset,
perhettä, ystäviä. Uutiset kulkevat salamannopeasti ja niitä seurataan,
säätilaa myöten. ”Joko siellä on tullut lunta?” monessa viestissä varmasti
kysytään. ”Täällä ei”, jatketaan hymiön kera. Suomessa käydään mahdollisuuksien
mukaan; jouluna, juhannuksena, syntymäpäivinä. Paluumatkalle matkalaukkuihin tungetaan
salmiakkia, ruisleipää ja HK:n Sinistä, ja vielä lisää ruisleipää.
Eilen vietettiin Portugalin itsenäisyyspäivää. Tai ei sitä
oikeastaan vietetä. Se lakkasi olemasta yleinen vapaapäivä pari vuotta sitten.
Se ei ole niin tärkeä juttu. Joku sanoi, että itsenäistyminen Espanjasta ei
ollut hyvä asia. Olisi ollut parempi pysyä osana Espanjaa, missä ihmisillä on
parempi elintaso ja muutenkin asiat ovat paremmin järkyttävästä
työttömyysasteesta huolimatta. Portugali yksin on niin pieni ja piskuinen.
Suomessa tuskin kukaan uskaltaisi sanoa ääneen, että voi kun
oltaisiin vielä osa Venäjää.
Kesäkuinen poutapäivä Porvoossa. |
Kyllä, luulen, että tänä vuonna meillä vietetään Suomen
itsenäisyyspäivää. Ei pelkästään siksi, että olen suomalainen vaan siksi, koska olen myös vähän portugalilainen, ja aina kun on jokin syy juhlia, niin pitää tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti